Historia | Ratatyypit | Pelivälineet | Linkit |
Ratatyypit
Ratagolfia pelataan kolmenlaisilla eri ratatyypeillä eli alustalla. Suomessa
huoparadat ovat yleisimpiä eli radat, joissa on vihreä verka pohjalla ja joiden
ulkoreunat ovat punaiset. Muita alustoja ovat eterniitti-, betoni-, ja MOS-radat.
Virallinen kilpakenttä koostuu 18 radasta. Lisäksi kilpakentän tulee täyttää muitakin
vaatimuksia, kuten rataleveys ja -pituus sekä esteiden, aukkojen, reikien
yms. standardisoidut mitat.
Suurin ero huovan, eterniitin ja betonin välillä on se, että puttialue eli green
on huoparadoilla aina kahdeksankulmainen kun taas eterniitti- ja betoniradoilla se
on ympyränmuotoinen. Eterniittiradat ovat myös pituudeltaan merkittävästi lyhyempiä
verrattuna huopa- ja betoniratoihin. Eterniittiratoihin liittyy vielä sellainen
erityispiirre, että radalle astuminen on kielletty, sillä eterniittilevy voi haljeta
tai vääntyä kävelystä.
MOS-radat ovat varsin erilaisia muihin alustoihin verrattuna. Radat ovat paljon
pidempiä eivätkä niiden tyylit ja teemat noudata muiden alustojen rakennetta lainkaan.
MOS-radan pohja on huokoista ja se muistuttaa enemmän nurmea, joten osaa MOS-radoista
on tapana pelata golfpallolla.
Suomessa eterniittikenttiä on vain muutama esim. pääkaupunkiseudulla, Lahdessa sekä
Tampereella. Tampereen Raholassa on myös sisähalli, joissa pelaaminen eterniittiradoilla
on mahdollista ympäri vuoden. Tällä hetkellä ainoa toiminnassa oleva betonikenttä sijaitsee
Tampereella. Vastaavasti Suomen ainoa MOS-kenttä on Kouvolan Jaalassa. Yhdysvalloissa ja
Britanniassa on tapana pelata myös crazy- ja adventure-tyylisillä radoilla, joissa perinteiset
esteet on korvattu toiminnallisimmilla esteillä, kuten suihkulähteillä, tuulimyllyillä jne.